Eduskunta: Kysymys: Perusterveydenhoidon ongelmista

Eduskunta: Kysymys: Työpaikkakassojen tulevaisuudesta
15 lokakuun, 2010
Eduskunta: Kysymys: Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista kaavoitukseen
21 lokakuun, 2010

Eduskunta: Kysymys: Perusterveydenhoidon ongelmista

Eduskunta 20.10.2010KIRJALLINEN KYSYMYS
Perusterveydenhoidon ongelmista
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa pidetään julkisin varoin yllä kahta terveydenhuoltojärjestelmää; julkista ja ns yksityistä, jonka kustannuksista Kansaneläkelaitos maksaa merkittävän osan. Kansalaisilla, jotka ovat työterveyshuollon piirissä, on yleisesti hyvät terveyspalvelut. Kansalaiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja joutuvat käyttämään terveyskeskusten palveluita, eivät saa läheskään aina kunnollisia palveluita.
Terveyskeskukset käyttävät laajasti yksityisten yhtiöiden ns keikkalääkäreitä, koska lääkärinvirkoja ei ole saatu täytettyä. Monissa terveyskeskuksissa ei ole yhtään vakituista lääkäriä ja monissa isoissakin terveyskeskuksissa myös Etelä-Suomessa pääosa lääkäreistä on keikkalääkäreitä. Vaihtuvat keikkalääkärit ovat erityisesti pitkäaikaissairaiden kannalta huonoa palvelua. Keikkalääkärien käyttö on myös kuntien kannalta kallis ratkaisu. Lääkärien joukossa on myös henkilöitä, joiden suomenkielentaito on puutteellinen. Keikkalääkärit määräävät usein potilaille tarpeettomia tutkimuksia. He kirjoittavat lähetteitä erikoissairaanhoitoon, vaikka siihen ei ole aihetta. Tämä nostaa tarpeettomasti kustannuksia.
Terveyskeskuksissa on lääkäripulan takia myös usein jonoja. Monet kansalaiset joutuvat turvautumaan yksityisiin lääkäripalveluihin. Kaikille se ei ole taloudellisesti mahdollista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus tekee kunnollisten terveyspalveluiden takaamiseksi ja lääkäripulan poistamiseksi? Aikooko hallitus siirtyä yhteen julkiseen perusterveydenhoitoon nykyisen kahden järjestelmän sijasta? Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lääkäreillä olisi riittävä kielitaito ymmärtääkseen mitä potilas kertoo?
Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2010
Risto Kuisma /sd