19.5.2002

Harmaasta taloudesta terveeseen talouteen

Harmaa talous on seuraus talouden häiriöistä. Samalla tavoin kuin kuume kertoo ihmisen sairastumisesta, kertoo harmaan talouden yleistyminen terveen talouden vaikeuksista.

Harmaata taloutta ei voida poistaa pelkästään viranomaisten valvontaa ja lainsäädäntöä lisäämällä. Veroviranomaisten ja poliisin toimet eivät harmaata taloutta poista, vaan tarvitaan lisäksi puuttumista harmaan talouden syihin.

Harmaan talouden suurin syy on bruttotyövoimakustannusten ja nettopalkkojen suuri ero. Kun työnantajan maksamasta satasesta vain kolme-neljäkymppiä menee työntekijälle puhtaana käteen, on houkutus harmaaseen talouteen liian suuri. Toisaalta kun esimerkiksi kampaajan, hierojan tai muun palvelun työntekijän palkkaan lisätään sosiaaliturvamaksut ja muut henkilöstökulut sekä normaalit
liikekulut ja lopuksi arvonlisävero, on palvelun hinta niin korkea, ettei sille ole markkinoita. Ihmisillä ei ole yksinkertaisesti varaa ostaa näin kalliita palveluita.

Palvelujen kysyntään vastaavat nykyisellään harmaa talous, naapuriapu, talkoot ja itsepalvelu. Ne yrittäjät, jotka yrittävät omalla henkilökohtaisella työllään vastata kysyntään, joutuvat tinkimään "oman tuntipalkkansa" hyvin pieneksi.

Korkea työn verotus ylläpitää harmaata taloutta. Tilannetta pahentaa nykyisen arvonlisäveron rakenne, jossa yksityisen kuluttajan ostamia palveluja rasittaa täysimääräisesti 22 prosentin arvonlisävero. Siinä on palvelujen hinnassa veroa ja veroa veron päälle kohtuuttoman suuri osa.

Tulo- ja arvonlisäverotuksen lisäksi harmaata taloutta lisää
sosiaaliturvajärjestelmä. Moni työtön, joka on valitellut minulle  työttömyyden ongelmia, on myöhemmin, saatuaan työpaikan kertonut, että nyt hän on vielä suuremmissa vaikeuksissa kuin työttömänä. Peruskysymys on, että työnteko ei kannata. Matalapalkka- aloilla työntekijälle käteen jäävä raha voi olla jopa pienempi kuin työttömän saama sosiaaliturva. "Hullu töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä" on liian usein totta, ei optiomiljonäärien, vaan matalapalkkaisen työntekijän kohdalla.

Samat syyt, jotka ylläpitävät harmaata taloutta, ylläpitävät myös  työttömyyttä. Nämä samat syyt ovat myös mukana, kun ihmetellään, miksi meillä on niin vähän yrityksiä tai miksi meille ei löydy uusia yrittäjiä.

Tuloveroa tulisi laskea. Kaikkein pienimmät palkat tulisi jättää kokonaan verottamatta. Työnteko alkaisi kannattaa ja erityisesti palvelualoille syntyisi uusia työpaikkoja. Jos myös  arvonlisäjärjestelmää korjattaisiin pienten palvelualojen yritysten osalta, syntyisi lisää niitä paljon kaivattuja uusia yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja. Jos lisäksi vielä sosiaaliturvajärjestelmää kyettäisiin remontoimaan siten, että työnteko aina kannattaisi, olisi harmaa talous poispyyhitty ongelma. Siinä sivussa työttömyys poistuisi ja yritysten määrä kasvaisi.

Mitä tämä kaikki maksaa ? Tuskin lopulta mitään, sillä se, mitä alkuun veroissa hävittäisiin, tulisi takaisin, kun harmaa talous ja työttömyys vähenisi. Lisäksi saavutettaisiin paljon sellaista, mitä ei voida mitata rahalla. Työn ilo ja oman elämän hallinta palaisi monelle ihmiselle.

Risto Kuisma