12.9.2003

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän vastaus kysymykseen leikkausjonoista

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 254/2003 vp:

Onko hallitus tietoinen leikkausjonojen inhimillisten kärsimysten lisäksi aiheuttamista kokonaiskustannuksista, kun otetaan huomioon menetetyt työtunnit, sairausajan palkka,  sairausvakuutukset, lääkekustannukset sekä mahdolliset sairauden vaikeutumisesta aiheutuvat kustannukset, aikooko hallitus selvittää kuinka paljon lisävoimavarojen myöntäminen leikkausjojojen purkuun todellisuudessa tulee maksamaan ja aikooko hallitus tehdä jotain sairaaloiden leikkausjonojen pikaiseksi purkamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Valtioneuvoston 11.4.2002 antaman kansallista terveyshanketta koskevan periaatepäätöksen sisältö on otettu mukaan pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan.

Tavoitteena on, että potilas pääsee lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon tai toimenpiteeseen kansallisen hoitosuosituksen määräämässä tai muutoin näyttöön perustuvassa kohtuullisessa ajassa, tavallisesti kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa. Tämä tavoite on asetettu , jotta potilaiden mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa toteutuisivat, mutta asia on koettu tärkeäksi myös siksi, että jonottamisesta aiheutuvan terveyshaitan lisäksi myös jonottamisen aiheuttamat tarpeettomat kustannukset saadaan hallintaan.

Eduskunta myönsi viime vuoden lisätalousarviossa sairaanhoitopiireille 25 miljoonan euron valtionavustuksen tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen Kaikki sairaanhoitopiirit hakivat ja saivat 17.9. 2002 tehdyllä päätöksellä avustuksen täysimääräisenä. Valtionavustuksesta oli viime vuoden loppuun mennessä käytetty lähes kolme miljoonaa.

Avustuksen tuella oli poliklinikkapotilaita hoidettu noin 8 prosenttia, leikkauspotilaita noin 5 prosenttia ja  kaihileikkauspotilaita noin 20 prosenttia enemmän kuin tavallisesti kahdessa kuukaudessa. Hoidettuja potilaita oli viime vuoden loppuun mennessä lähes 14 000.
Jonojen purku on käynnistynyt sairaanhoitopiireissä eri tahdissa. Monet sairaanhoitopiirien jäsenkunnista ovat talousarviossaan varautuneet jononpurkuun vasta tänä vuonna.

Avustus on käytettävä vuoden 2003 loppuun mennessä. Kun monet sairaanhoitopiirit aloittivat jonojen purkamisen täydellä teholla vasta tänä vuonna, voidaan vasta vuoden lopulla saadaan tarkat tiedot hoitoa odottavien lukumäärän ja odotusaikojen kehityksestä kussakin sairaanhoitopiirissä erikoisaloittain.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat valtioneuvoston 11.4.2002 periaatepäätöksen mukaisesti yhdessä valmistelleet valtakunnallisia kiireettömän hoidon ja jononhallinnan toteuttamisohjeita työryhmässä, jonka työ valmistuu vuoden 2003 loppuun mennessä. Tämän jälkeen ministeriössä käynnistetään säädösmuutosten valmistelu siten, että uudistukset voivat tulla 1.1. 2005 voimaan.

Lisäksi on käynnistetty jonotilanteen seurantaan ja siitä tiedottamiseen liittyvä kehittämistyö, jonka tarkoituksena on aikaansaada luotettavat mittarit, joilla tulevaisuudessa voidaan entistä tarkemmin seurata hoitoon pääsyn toteutumista sovitussa ajassa.

Vastauksena voidaan todeta, että sairaaloiden leikkausjonoja puretaan parhaillaan valtionavustuksen turvin kaikissa sairaanhoitopiireissä.
Lisärahoituksen vaikutukset leikkausjonoihin tullaan arvioimaan vuoden 2003 lopussa. Hoitoon pääsyn turvaamista säädösuudistuksin valmistellaan, jotta tarpeellinen hoito saadaan turvattua ja jonottamisen aiheuttamat taloudelliset haitat saadaan minimoitua.

Uudistuksen yhteydessä kuntien voimavarat huolehtia sekä leikkaus- että muun järjestämisestä tullaan arvioimaan yhtenä kokonaisuutena.

Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2003

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä