Takaisin     Takaisin etusivu

23.9.2002

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin vastaus kansanedustaja Riso Kuisman kirjalliseen kysymykseen lentomelusta Nurmijärven Palojoella

KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2002 vp Lentomelu Nurmijärven Palojoella

(Kysymys)

Eduskunnan puhemiehelle

Helsinki-Vantaan lentokentän lentokoneet laskeutuvat yöaikaan erittäin kapeaa ilmakäytävää pitkin yli Nurmijärven Palojoen. Lentokoneet aiheuttavat niin suurta melua, että se estää normaalin keskustelun ulkona. Eräissä kiinteistöissä ei melun takia voi nukkua.

Meluhaitoista kärsivät kiinteistöt ovat olleet olemassa jo ennen
Helsinki-Vantaan lentokenttää. Kohtuuton melu on tehnyt ainakin yhden kiinteistön asumuskelvottomaksi. Kiinteistön arvoksi on paikallinen kiinteistönvälittäjä ilmoittanut melun takia nollan. Ilmailulaitos ei ole ryhtynyt mihinkään toimiin meluhaitan poistamiseksi tai aiheuttamansa vahingon korvaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen  kohtuuttomasta lentomelusta Nurmijärven Palojoella ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin lentomelun poistamiseksi tai kansalaisille aiheutuneen kohtuuttoman haitan ja vahingon korvaamiseksi?

Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002

Risto Kuisma /sd

(Vastaus)

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 712/2002 vp:

Onko hallitus tietoinen kohtuuttomasta lentomelusta Nurmijärven Palojoella ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin lentomelun poistamiseksi tai kansalaisille aiheutuneen kohtuuttoman haitan ja vahingon korvaamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Laskeutumiset, jotka tehdään Palojoen yli, tehdään Helsinki-Vantaan luode-kaakko -suuntaiselle kiitotielle 15. Palojoen alue sijaitsee noin 12 km etäisyydessä kiitotiestä. Vastaavalla etäisyydellä kiitotien 22 lähestymislinjalla (koillisessa) sijaitsee Keravan Ahjo ja kiitotien 04 linjalla (luoteessa) Espoon Karakallio. Kiitotien 04 suunnassa Vantaa laaja Myyrmäen alue sijaitsee noin 6 km etäisyydessä kiitotiestä.

Mittarilähestymistä tekevän koneen on käytännössä oltava kiitotien suuntaisella linjalla Palojoen kohdalla, 12 km päässä kiitotiestä. Ilma-alusten korkeus noin 12 km etäisyydellä kiitotiestä on vähintään 2 000 jalkaa (600 m). Mikäli ilma-alus voi hyvässä säässä ja muun liikenteen niin salliessa lennonjohdon valvonnassa tehdä ns. näkölähestymisen, voi se kaartaa kiitotien suuntaiselle linjalle vasta lähempänä lentoasemaa. Kesäaikana, kun näkyvyys yleensä on hyvä, voidaan merkittävä osa laskeutumisista tehdä näkölähestymisenä. Toisaalta mittarilähestymistä edellyttävän sään vallitessa kaikki koneet lentävät hyvin tarkkaan samaa lähestymislinjaa pitkin.

Kiitotien 15 laskeutumisten osuus vuositasolla kaikista kiitotiesuunnista on ollut 51 % sekä vuonna 2000 että 2001. Joulukuussa 2001 valmistuneessa  melunhallintasuunnitelmassa (Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta, Ilmailulaitos A19/2001) on arvioitu laskeutumisten jakautumista eri kiitotielle tulevaisuudessa. Kolmannen kiitotien käytön vakiinnuttua oletetaan kiitotielle 15, eli Palojoen suunnasta, laskeutuvan vuositasolla 43 % kaikesta liikenteestä eli tällöin ko. suunnan liikenteen suhteellinen osuus pienenisi. Raportin mukaan vuoden 2015 jälkeen ko. laskeutumisten osuus olisi 27 %.

Lentoaseman kolmannen kiitotien sijoitusluvassa (15.12.1992, Vantaan kaupunki, viimeinen KHO:n ratkaisu ilman muutoksia 29.11.2001) on määräys käyttää laskeutumisille yöaikana ensisijaisesti kiitotietä 15. Määräys johtunee siitä, että ko. kiitotiesuunnassa on lähestymislinjalla eri suunnat huomioiden kaikkein vähiten asutusta. Ilmailulaitos raportoi määräyksen toteuttamisesta neljännesvuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungille. Vuonna 2001 voitiin vuositasolla ohjata klo 22 - 07 välisenä aikana laskeutumisista 55 % kiitotielle 15. Prosenttiosuuteen vaikuttavat merkittävästi tuuli- ja kiitotieolosuhteet sekä mahdolliset kunnossapitotyöt.

Lentomelun haitallisten vaikutusten vähentämisessä yritetään muun muassa sijoittaa reititykset siten, että ne noudattelevat alueita, joille yhteiskunnan toiminnoista muutenkin kohdistuu melua, esimerkkeinä moottoritiealueet. Lisäksi liikennettä pyritään viemään alueille, joilla asutus on vähäisintä ja näin melusta aiheutuva kokonaishaitta on mahdollisimman pieni. Lentoturvallisuustekijät aiheuttavat aina omat rajoituksensa suunnittelulle ja estävät toimintojen täysin "vapaan" sijoittelun.

Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen meluongelmat ovat Suomessa kansainvälisen mittapuun mukaan vähäisiä ja hyvää on, että ne ovat lähinnä kalustokehityksen myötä vielä vähenemässä. Ilmailun näkökulmasta katsottuna kaavoittajien ja rakennuslupia myöntävien viranomaisten tulisi ottaa olemassa olevat meluselvitykset ja rajaukset vielä nykyistä paremmin huomioon ja kaavoittaa uusia asuinalueita sellaisille alueille, joissa meluongelmaa ei esiinny.

Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2002

Liikenne ja viestintäministeri Kimmo Sasi