Kansanedustaja Risto Kuisma (sd)

Pornaisten peruskoulun yläasteen itsenäisyyspäivän juhla

5.12.2007 klo 13.00, Pornainen

Arvoisat kuulijat

Osana itsenäistä Suomea on paikallinen itsehallinto ja tärkeä koululaitos. Pornaisten kunnan jäsenenä minulla on mieluinen tehtävä puhua tässä koulun itsenäisyys-juhlassa.

Omassa, rakkaassa, isänmaassamme Suomessa, on paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista. Vaikka olemme monissa kansainvälisissä vertailuissa sijoittuneet kärkitiloille ja jopa ensimmäiseksi, kun valtioita ja kansoja on vertailtu, on meillä vielä paljon epäkohtia ja parannettavaa. Yhteiskunnallisten rakennustyötä tarvitaan edelleen. Edelleen tarvitaan työtä oikeudenmukaisuuden ja paremman maailman puolesta.

Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi vuoden 1995 alusta lukien sen jälkeen kun liittyminen oli saanut neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä enemmistön kannatuksen. EU:n jäsenmaana maamme kehitys ei ole enää yhtä suuressa määrin omissa kansallisissa käsissä, kun oli ennen jäsenyyttä. Toisaalta jäsenmaana me voimme omalta osaltamme vaikuttaa koko Euroopan kehitykseen. Euroopan Unioni ei ole enää sama yhteisö kuin se oli silloin, kun kahdeksan vuotta sitten liityimme Unioniin.

Vaikka suomalaisten kokemukset jäsenyydestä ovat valtaosin myönteisiä, ei ole mitenkään itsestään selvää, että Euroopan Unionin ja Suomen kehitys on tulevaisuudessa yhtä hyvää. EU:n voimakas laajeneminen ja kehitys kohti liittovaltiota vaikuttaa välittömästi Suomen asemaan. Itsenäisyyspäivänä voi hyvin perustein kysyä, millainen on Suomen asema ja itsenäisyys muuttuvassa Euroopassa.

Koulu on elämän perusta. Opiskelu ja oppiminen antaa mahdollisuuden tehdä työtä ja rakentaa omalta osaltaan yhteiskuntaa. Hyvä yleissivistys ei ole tärkeää vain työn, vaan koko elämän kannalta.

Suomalainen koululaitos on huippuluokkaa maailmassa. Kansainväliset vertailut
ovat nostaneet sen oppimistulokset aivan maailman kärkitiloille. Me voimme olla
ylpeitä koulustamme. Suomalaisina kansakoulu aiemmin ja nyt peruskoulu on ollut
suuri menestystarina.

Arvostan suuresti koulua, koulutusta ja oppimista. 1990-luvun loppupuolella toimin eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä. Koko koululainsäädäntö uudistettiin. Kymmenien lakien säätämisessä kuunneltiin eduskunnassa vuoden aikana monta sataa asiantuntijaa. Halusin osallistua tähän tärkeään prosessiin ja hakeuduin valiokunnan jäseneksi, kun siihen tarjoutui mahdollisuus.

Suomalaisen peruskoulun vahvuus on ollut tasa-arvossa. Peruskoulu on antanut mahdollisuuden kaikille kansalaisille. Hyvä yleissivistävä koulutus on ollut alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoista. Kaikkiin suomalaisiin ulottuva peruskoulu on taannut myös sen, että pienelle maalle tärkeät lahjakkuusreservit on otettu laajasti käyttöön. Tehokas, laaja koulujärjestelmä on ollut tärkeä tekijä Suomen menestykselle. Peruskoulun alueellisesta ja sosiaalisesta tasa-arvosta on pidettävä edelleen hyvää huolta.

Hyvää yleissivistystä tarvitsevat kaikki. Laaja yleistietämys nostaa elämisen laatua. Yleissivistys on peruskoulun ja lukion varassa.

Yleissivistyksen lisäksi tarvitaan ammatillista koulutusta. Hyvien ammattimiesten ja naisten tarve on kasvamassa. Meillä ihannoidaan liiaksi korkeakoulutusta eikä anneta arvoa yhtä tärkeälle ammattikoulutukselle.
Yliopistojen ja korkeakoulujen osalta viralliset opiskelijamäärätavoitteet ovat ylimitoitettuja. Yliopistoissa ja korkeakouluissa pitäisi määrän ohella panostaa nykyistä enemmän opiskelun korkeaan laatutasoon.

Ammattikorkeakoulut ovat uusi organisaatio, joka ei ole vielä löytänyt paikkaansa. Niillä riittää tehtävää ammatillisen osaamisen nostajina.
Ammattikorkeakoulujen tulee pysyä omassa tehtävässään eikä pyrkiä varsinaisten
tiedekorkeakoulujen ja yliopistojen toimikentälle.

Vaikka me suomalaiset olemme pieni kansa, olemme menestyneet hyvin maailman kansojen joukossa. Eräs Suomen menestystekijä on ollut yhteistyö. Yhteistyötä, yhteisiä ponnistuksia ja yhteisymmärrystä tarvitaan edelleen vähintään yhtä suuresti kuin menneinä vuosina.

Oikeudenmukaisuus, ahkeruus, rehellisyys, luotettavuus ja suvaitsevaisuus ovat menestyvän Suomen tärkeitä arvoja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on osa oikeudenmukaisuutta yhtä hyvin kuin vanhuuden kokemusten arvostus ja nuorten tasa-arvo. Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen on erottamaton osa suomalaisuutta. Me suomalaiset tarvitsemme tervettä itsetuntoa. Terve ja vahva itsetunto mahdollistaa, että me otamme vastuun itsestämme, läheisistämme ja omasta yhteiskunnastamme. Suomi tarvitsee luovia aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät työtä maamme ja samalla oman menestyksen puolesta.

Hyvinvointivaltion kansalaisina meillä on paljon oikeuksia. On laskettu, että suomalaisilla on 25 subjektiivista tai sitä vastaavaa oikeutta suhteessa julkiseen valtaan. Oikeudet voivat toteutua vain, jos on olemassa vastaavat velvollisuudet.

Meidän kannattaa kansalaisina oikeuksien ohella kiinnittää huomiota myös velvollisuuksiin isänmaatamme kohtaan. Jos säädämme liikaa oikeuksia, joista pidämme kiinni, tulevat velvollisuudet liian raskaaksi, jotta yhteiskuntamme voisi niistä selviytyä. Presidentti John F Kennedyä mukaillen; Älkäämme miettikö vain sitä, mitä Suomi voi tehdä meidän hyväksi, vaan miettikäämme, mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi.

Suomalainen yhteiskunta on kehittynyt paljon enemmän, mitä itse nuoruudessa rohkenin haaveilla. Vaikka tulevaisuus on tärkeää, yhtä tärkeää on tuntea mennyttä. Historian tuntemuksesta on suurta hyötyä, kun suunnittelee tulevaisuutta. Vaikka emme ole menneisyyden vankeja kannattaa siitä ottaa oppia.
Vaikka olin nuorena ja erityisesti nuorena poliitikkona radikaali, en mitenkään pystynyt edes kuvittelemaan kaikki niitä parannuksia, jotka ovat viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana tapahtuneet. Samalla tavoin emme varmasti edes kykene kuvittelemaan millainen on Suomi, Eurooppa ja koko maailma neljäkymmentä vuotta eteenpäin. Silloin te arvoisat oppilaat olette samoissa ikävuosissa kuin minä nyt ja Suomi elää vuosilukua 2050.

Teistä jokainen voi vaikuttaa ja vaikuttaa siihen millainen isänmaamme on tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuteen kannattaa katsoa rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja menneistä kokemuksista oppia ottaen. Kun juhlimme Suomen itsenäisyyttä on samalla syytä arvostaa ja kiittää kaikkia heitä, jotka ovat tätä maata rakentaneet. He voivat olla ylpeitä työstään.
Aivan erityinen kiitos on kohdistettava sotiemme veteraaneille, jotka kaiken muun ohella kantoivat ylimääräisen ja vaikean sodan taakan tuoman velvollisuuden. Syvä kunnioitus veteraaneille ja heidän läheisilleen.

Hyvät kuulijat

Meillä on kaunis ja hyvä isänmaa. Haluan lopettaa runontekijän sanoin: Herra intoa anna meille, ain' maatamme rakastamaan.